Ravintola Muru on käsite Helsingin ravintolamaailmassa. Muru on rento, kotoisa ja lämminhenkinen bistro, jonne on edelleen varattava pöytä jopa viikkoja etukäteen. Henri Alenin viime kuukausina twitterissä julkaisemat some-reseptit eivät varmasti helpota pöydän saamista jatkossakaan. Toivotan onnea Alenin uusimmalle Kaartin Hodari & Hummeri ravintolalle!
Ravintola Muru
Fredrikinkatu 41, 00120 Helsinki
Avoinna tiistai-lauantai klo 17.00–23.30
Murussa ei ole ruokalistaa perinteisessä muodossa, vaan päivän ruokalista löytyy ravintolan seinällä sijaitsevalta liitutaululta. Tarjolla on päivän menu sekä vaihtuvia bistroklassikoita.
Päätimme jakaa seuralaiseni kanssa annokset ja tilasimme päivän menun (52€) sekä muutamia bistroklassikoita. Miellyttävä ja asiantunteva tarjoilijatar toi ensiksi pöytään rapeakuorista leipää sekä vahvasti sitruunanmakuista levitettä. Päivän menun alkuruokana tarjoiltiin kevyesti paahdettua riimihärkää. Vaikka bistrotyylisissä ravintoloissa annosten esillepanoon ei yleensä panosteta finedining-tyyliin, oli tämä riimihärkäannos yksi illan kauneimmista. Riimihärän lisäksi annoksesta löytyi pikkelöityjä mustia torvisieniä, tryffelikreemiä, paahdettua parmesaania sekä mache-salaattia. Annos oli viimeistelty kirjorevonhännällä, joka on kauniin värinen ja miedonmakuinen verso. Annoksen komponentit sopivat täydellisesti yhteen toistensa kanssa. Tryffelikreemiin oli käytetty juuri sopiva määrä italialasta talvitryffeliä.
Toisena alkuruokana nautimme kuha-lohi carpaccion. Annos oli koottu erittäin kauniisti ja sen värimaailma oli harmoninen. Kalojen lisäksi annoksesta löytyi kampasimpukkakreemiä, fenkolia, ohuen ohuita retiisisiivuja ja frisee-salaattia. Maut olivat hentoja, mutta hyvin toisiaan tukevia.
Olin kuullut ennakkoon Henrin mozzarellakokeiluista sekä lukenut hänen mozzarellareseptin. Mozzarellan valmistaminen raakamaidosta ei todellakaan ole aivan yksinkertaista. Mozzarella saapui pöytään syvällä lautasella ja se tarjoiltiin espanjalaisen oliiviöljyn, uunikuivatun kirsikkatomaatin ja kuivatun oliivin kera. Mozzarella oli koostumukseltaan sopivan kimmoisaa, kiinteää ja miellyttävän tuntuista syötäessä. Pelkästään maistettuna kuitenkin varsin mautonta. Itse olisin kaivannut makuun hieman suolaa. Yhdistettynä loistavaan oliiviöljyyn, jonka mausta löytyi pähkinäisiä vivahteita, tomaattiin ja oliiviin oli yhdistelmä jo selvästi parempi. Mozzarella-annos ei kuitenkaan mielestäni ollut illan parasta antia. Samaa mieltä oli naapuripöydän seurue.
Päivän menun pääruoka oli paahdettu siika. Siika tarjoiltiin minestronevihannesten ja simpukkakastikkeen kanssa. Simpukkakastike oli kuohkeaa ja erittäin maistuvaa. Kalan päältä löytyi iso kasa fenkolia. Toisena ruokana nautin talon bouillabaissea, jonka pystyi tilaamaan myös pääruokakokoisena. Bouillabaisse on ranskalainen kalakeitto, jonka liemessä käytetään tomaattia. Murun kalakeiton ei tarvitse todellakaan kumarrella Marseillessa nauttimalleni elämäni parhaalle bouillabaisselle. Keittoon oli käytetty kuhaa, jättikatkarapuja ja sinisimpukoita. Keiton liemen maustamiseen oli käytetty sahramia, anisviinaa, fenkolia ja tomaattia. Liemen maku oli erittäin harmoninen. Ranskassa kalakeittoon valmistetaan aina rouille, kuten Murukin oli tehnyt. Rouille on majoneesia, jossa yleensä käytetään keiton lientä pohjana. Murun rouille sai bouillabassen rokkaamaan.
Murun munakas on käsite
Henri Alen on maininnut, että Murussa saa aina tilata munakkaan. Pakkohan tätä oli kokeilla. Päivän munakkaana tarjoiltiin fryffelimunakasta. Aikoinaan juuri Henrin munakasresepti sai twitterin sekaisin. Munakas oli aivan mielettömän hyvä ja se todellakin kruunasi illan. Munakkaassa oli juuri oikea suolaisuus sekä tryffelimäärä.
Päivän menun jälkiruokana oli porkkanakakku. Porkkanakakun lisäksi jälkiruoasta löytyi tuorejuustojäätelöä, sokeriliemessä hillottua porkkanaa, lakkaa sekä porkkanageeliä. Komponentit täydensivät hyvin kakun makumaailmaa. Etenkin porkkanakreemi ja hillottu porkkana olivat erittäin maistuvia.
Illasta jäi hyvä maku suuhun, sekä fyysisesti että henkisesti. Oli ilo todeta Murun olevan edelleen voimissaan. Oikeastaan Muru on kehittynyt paljon vuosien varrella ja saanut uuden vaihteen silmään. Odotan, että pääsen parin vuoden päästä testaamaan ravintolan uudestaan!
Teksti ja valokuvat: Mikko Niemi / Aromipaja
